Matti Makkonen, musiikin ja kulttuurin monitoimimies, on tuttu näky Pielisen seudulla, erityisesti kotiseudullaan Lieksassa. Nykyisin Savonlinnassa asuva Makkonen on ehtinyt vuosien mittaan olla mukana monessa eri musiikki- ja kulttuuriprojektissa. Hän on toiminut levy-yhtiönsä ohella muun muassa erilaisten festivaalien ja isojen oopperatuotantojen parissa. 

-Näin freelancer-muusikkona ja yrittäjänä vapaa- ja työaika menevät usein sekaisin.

Työ ja harrastukset ovat usein sama asia tällä alalla. On muistettava kuitenkin pitää vapaata, silloin kun mieli ja keho sitä vaatii, Makkonen huomauttaa. 

Makkonen on myös yksi Pielinen Soi -festivaalin perustajista ja toimii tapahtuman musiikko-tuottajana. Tälläkin kertaa Makkonen on liikenteessä festivaalin merkeissä. 

Olemme saapuneet Lieksan Paateriin, tarkemmin ottaen Paaterin kirkkoon, jossa esiintyy myöhemmin saksalainen pianisti Steffen Hartmann. Illan konserttiin on vielä tovi aikaa ja Makkonen ehtii kertomaan ja jakamaan ajatuksiaan muun muassa festivaalista ja kulttuurialan yhteistyön tärkeydestä.

Halusimme antaa jotain takaisin

Pielinen Soi -festivaali on arvostettu tapahtuma Pielisen seudulla. Se on saanut kiitosta muun muassa monipuolisesta ohjelmasta ja laadukkaista esityksistä. Ympärivuotisen festivaalin ohjelmisto on painottunut erityisesti kesäaikaan ja sen konserttipaikkoina ovat toimineet Paaterin kirkon ohella esimerkiksi Kolin huippu ja Lieksan Kulman juhlasali. 

Festivaalin kantavina voimina ovat toimineet alusta alkaen Makkosen sisarukset. He perustivat tapahtuman yhdessä tuumin kiitoksena ja rakkauden osoituksena kotiseutuaan kohtaan.

-Halusimme antaa jotain takaisin tälle lapsuuden ja nuoruuden seudulle, jolta olimme saaneet niin paljon monessakin mielessä, Makkonen perustelee.

Festivaali on tarjonnut ajan saatossa monenlaista musiikkia. Sen kokoonpanot ja soittimet ovat koostuneet pitkälti kieli- ja jousisoittimista sekä laulumusiikista. Myös töitä tapahtuman osalta riittää runsaasti. 

Muusikko-tuottajana Matti Makkoselle kuuluu kuuluu muun muassa ohjelmiston suunnittelua, yhteydenpitoa taiteilijoihin, konserttipaikkojen varaamista ja yhteistyökumppaneiden kontaktointia. Yleisön kohtaaminen ja heidän antama palaute antaa voimia jatkaa tapahtuu vuosi vuodelta eteenpäin.

-Paras kiitos on usein kostuneet silmät, muutama sana ja kädenpuristus konsertin jälkeen, Makkonen tiivistää.

Yhteistyössä on voimaa

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö on ollut Pielinen Soi -festivaalin tärkeä taloudellinen tukija. Säätiön tuki on mahdollistanut muun muassa monipuolisen tapahtumatarjonnan. Makkoselle yksi mieleenpainuvin muisto on vuodelta 2013, jolloin festivaali ja Makkosen sisaruksista koostuva työryhmä vastaanotti säätiön myöntämän Karjala-kulttuuripalkinnon (arvo 21 000 euroa). 

Yhteistyö Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa on edelleen läheinen. Makkosen mielestä yhteistyö eri toimijoiden välillä on muutenkin tärkeää, varsinkin kulttuurialalla. Festivaalin tärkeiksi kumppaneiksi Makkonen mainitsee säätiön ohella muun muassa Paaterin Galleria-kahvilan, Pielisen Lumo ry:n, Vuonislahden kyläseuran sekä Lieksan Taideyhdistys ry:n. 

-Näihin yhdistyksiin kuuluu kymmeniä ihmisiä, joita ilman festivaalin toteuttaminen ei olisi mahdollista. Keskustelemme säännöllisesti myös esimerkiksi Vaskiviikon kanssa suunnitelmista sekä käytänteistä ja otamme oppia toisistamme. Yhteistyössä on voimaa. Sitä tarvitaan, Makkonen painottaa. 

Makkonen toivoo, että yhteistyö alueen eri kulttuuritoimijoiden välillä tiivistyisi tulevaisuudessa vielä enemmän. Vertailukohteena hän mainitsee Pohjois-Karjalan matkailun, jonka osalta on tehty hyvää yhteistyötä eri matkailutoimijoiden kesken usean vuoden ajan.Tästä on saatu hyviä tuloksia niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

-Me pohjoiskarjalaiset kulttuuritapahtumien toimijat voisimme ottaa tästä mallia. Istua yhteisen pöydän ääreen ja miettiä sitä, miten me voisimme tukea vielä enemmän toinen toisiamme, Makkonen toivoo.

Yhteistyö voisi Makkosen mielestä näkyä esimerkiksi tiedotuksen ja markkinoinnin kautta. Tällä voitaisiin saada valtakunnallista ja jopa kansainvälistäkin näkyvyyttä.

-Ehkä tässä mielessä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö voisi antaa oman panoksensa, kutsumalla meidät kulttuuritoimijat yhteisen pöydän ääreen. Sen sijaan, että annettaisiin monia pieniä yksittäisiä apurahoja eri toimijoille, voisi jonain vuosina tukea joitakin hankkeita vähän suuremmalla summalla. Tästä hyötyisivät pitkällä aikajänteellä useat toimijat. Näin tuella olisi kauaskantoisia vaikutuksia, Makkonen päättää.

Hetken kuluttua Paaterin kirkkoon saapuu illan esiintyjä, Steffen Hartmann. Hartmann valmistelee paikkoja valmiiksi ja asettuu lopulta pianon ääreen harjoittelemaan. Yleisö saapuu hiljalleen paikalle. Kirkonpenkit täyttyvät tasaisesti. Tunnelma on lämmin ja herkkä. Illan esitys voi alkaa.