Achourbekovin lisäksi festivaalia järjestävään yhdistykseen kuuluu neljä jäsentä.

Rajaton taide -festivaali järjestetään tänä vuonna Joensuussa jo kolmannen kerran. Festivaalilla kuullaan Sibeliuksen ajan taiteilijoiden klassista musiikkia neljän konsertin verran. Tapahtuman taiteellisena johtajana toimii Kemal Achourbekov, joka on Joensuun kulttuuri- ja musiikkipiireissä pitkään vaikuttanut monilahjakkuus.

– Tavoitteenamme on tänäkin vuonna luoda korkeatasoinen ja kaikin tavoin vakuuttava sekä kiinnostusta herättävä festivaali, Achourbekov kertoo.

Taiteellisen johtajan toimenkuva festivaalin järjestämisessä on Achourbekovin mukaan todella monipuolinen.

– Tehtäviini kuuluu mm. artistien löytäminen, ohjelmiston suunnittelu ja sopimusten tekeminen. En tietenkään pysty itse kaikkea tekemään, vaan meillä on todella hyvä tiimi taustalla.

Tämän vuoden festivaali nostaa esille Sibeliuksen ajan muusikoita

Vuonna 2017 perustetun Rajaton taide -yhdistyksen järjestämä musiikkifestivaali tuo joka vuosi esille taiteilijoita monista eri kulttuuritaustoista ja tarjoaa nuorille lahjakkuuksille ohjausta ja opetusta. Festivaali pidettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018, jolloin tapahtumassa kunnioitettiin Pohjois-Karjalassa pitkään vaikuttanutta viuluvirtuoosia Vasile Pantiria. Seuraavana syksynä festivaalilla arvostettiin Markku Kauppisen elämää ja uraa sekä tuotiin esille Toivo Kärjen monipuolisia sävellyksiä.

– Tänä vuonna festivaalin teemana on Sibeliuksen varjossa?. Haluamme tuoda esille Sibeliuksen ajan muusikoita, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Festivaalin ohjelmistoon kuuluu neljä konserttia, joissa esiintyy kymmenkunta taiteilijaa. Tänä vuonna tapahtumassa esiintyy paljon myös nuoria tulevaisuuden lupauksia. Konserteissa esitellään Sibeliuksen ajan taiteilijoiden teoksia, mutta joukossa kuullaan lisäksi itse Sibeliuksen musiikkia.

– Olemme miettineet tätä teemaa pitkään ja on hienoa, että voimme viimeinkin sen toteuttaa. Tuona aikana on ollut paljon huippusäveltäjiä, jotka ovat tehneet erittäin hienoa musiikkia.

– Haluamme esitellä yleisölle näitä artisteja ja toivomme heidän vastaavan teemamme kysymykseen: Olivatko nämä taiteilijat todella Sibeliuksen varjossa, Achourbekov hymyilee.

Festivaalin yhteydessä on järjestetty aiempina vuosina myös klubi-iltoja.

Tapahtumassa korostuu kansainvälisyys ja musiikkikulttuurien yhdistyminen

Festivaalilla voi kuulla paljon erilaista musiikkia, pääpaino on kuitenkin suomalaisessa musiikissa. Achourbekov lupaa festivaalin tarjoavan tänäkin vuonna ikimuistoisia kokemuksia ja toivoo tapahtuman herättävän kävijöissä halun tulla aina uudestaan nauttimaan hienosta musiikista.

– Haluamme tarjota ihmisille unohtumattomia musiikkielämyksiä ja korostaa ihmisten välistä tasa-arvoa. Musiikki on kansainvälinen kieli, eikä se tunne rajoja.

– Hienointa tässä festivaalissa on ehdottomasti kansainvälisyys sekä eri kulttuurien ja suomalaisen muusikin yhdistyminen, Achourbekov sanoo.

Apuraha mahdollistaa festivaalin järjestämisen ja huippuopetuksen nuorille lahjakkuuksille

Festivaalin yhteydessä järjestetään myös Mestarikurssit, joissa lupaavilla nuorilla lahjakkuuksilla on mahdollista päästä korkeatasoisten musiikkipedagogien opetukseen ja oppia soittamaan esimerkiksi viulua, pianoa tai selloa.

– Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön apuraha korvaa opettajien työn. Apurahan ansiosta voimme tarjota tämän opetuksen täysin ilmaiseksi vähävaraisille nuorille, joista voi tulla todella menestyneitä muusikkoja vielä jonakin päivänä.

Mestarikurssi huipentuu festivaalilla sunnuntaina 27.9. kuultavaan konserttiin, jossa nähdään, mitä nuoret ovat kurssin aikana oppineet.

– Lisäksi apuraha kattaa suuren osan järjestämiskustannuksistamme. Ilman Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön apurahaa tätä festivaalia ei pystyttäisi ollenkaan järjestämään. Olemme todella kiitollisia siitä, Achourbekov kertoo.

Myös Achourbekovin soittoa kuullaan tämän vuoden tapahtumassa.

Tulevaisuuden tavoitteena kansainvälisen huomion saavuttaminen

Rajaton taide -yhdistys haluaa kehittää Joensuun ja koko Suomen kulttuurielämää edelleen tulevaisuudessa. Yhdistyksen tavoitteena on hankkia lisäksi kansainvälistä huomiota tapahtumalle.

-Tahdomme tehdä sekä kaupungistamme että festivaalista tunnetun kansainvälisellä tasolla ja levittää suomalaista taidemusiikkia maailmalle, Achourbekov sanoo ja jatkaa:

– Joka vuosi keksimme festivaalille uusia teemoja, joilla haluamme näyttää musiikin rajattomuuden. Lisäksi jatkossakin haluamme tuoda esiin uusia lahjakkaita muusikoita.

Taidemusiikista pääsee jälleen nauttimaan 23.9–27.9.2020.