Tekoja Karjalasta

Kaukopartiomiehen tarinat herättivät kiinnostuksen sotahistoriaan

Matti Kosonen tekee tutkimusta, joka valottaa Suomessa viime sotien aikaan tehtyä vakoiluntorjuntaa. Vaikeasti saatavan aineiston keruu kesti vuosikymmeniä, ja viimein on kirjoitustyön aika.

Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2018.

Kun Matti Kosonen oli pieni poika, asui mummolan naapurissa maanviljelijä Paavo Ryöti, entinen osasto Kuismasen kaukopartiomies.

Kun Ryöti tarinoi tilan kamarissa ajastaan kaukopartioissa, kantautuivat tarinat Matinkin korviin.

Kososen kiinnostus sotiin ja erityisesti viime sotien aikaiseen vakoiluntorjuntaan heräsi jo lapsuudessa. Aiheesta kehkeytyi vuosia myöhemmin myös Kososen useiden tutkimusten aihe.

Kososen pro gradu ”Suomen desanttitorjunta jatkosodassa” oli julkaisuvuonnaan 1989 Suomessa ensimmäinen vakoiluntorjunnasta tehty laajempi tutkimus.

Sittemmin hän on kirjoittanut useita sota-aiheisia tutkimuksia ja kirjoja. Uusimpana työn alla on tutkimus, joka valottaa laajemmin koko vakoiluntorjunnan kenttää.

Pelko yhdisti kertomuksia

Tutkimusta varten Kosonen on kiertänyt haastattelumatkoilla Suomea ja naapurimaita.

– Pietarissa haastattelin inkeriläistä vakoilutehtäviin lähetettyä Helena Tukiaa, joka laskeutui laskuvarjolla lentokoneesta Etelä-Suomeen keväällä 1944 tarkoituksenaan toimia radistina. Hän jäi nopeasti kiinni ja joutui kenttäoikeuteen, josta hänelle ei kuitenkaan annettu kuolemantuomiota vaan vankeustuomio.

Syksyllä 1944 Helena Tukia vapautettiin vankilasta yhtä aikaa muuan Kerttu Nuortevan kanssa, ja naiset palautettiin Neuvostoliittoon.

Kun Kosonen haastatteli vakoiluntorjunnan kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olleita ihmisiä, kertomusten yhdistävä tekijä oli epäluuloisuus ja jopa pelko.

Haastateltavat halusivat myös tietää tarkkaan haastattelijan taustat ja haastattelun tarkoituksen.

– Neuvostoliiton romahtaminen oli merkittävä henkinen rajapaalu, jonka jälkeen uskallettiin kertoa asioista, joista ei ennen ollut puhuttu.

Osasto Kuismasen kaukopartio lähdössä tiedustelutehtäviin kesällä 1943. Kersantti Paavo Ryöti neljäs vasemmalta. Lähde: Onni Määttäsen kokoelma

Vakooja Hyvärinen huvitteli Joensuun Jokelassa

Tärkein Suomen sekä Päämajan ja sen henkilöstön turvallisuudesta vastannut organisaatio viime sotien aikana oli eversti Kustaa Rautsuon johtama Päämajan Valvontaosasto. Sillä oli alatoimistoja eri puolilla kotialuetta ja rintamayksiköissä, jatkosodassa myös Itä-Karjalassa. Päämajakaupunki oli Mikkeli, jossa jatkosodassa sijaitsi myös Valvontaosaston alatoimisto.

Myös nykyisen Pohjois-Karjalan alueella oli vilkasta vakoilutoimintaa. Välirauhan aikana Joensuussa liikkui kymmenisen vakoojaa.

Kosonen kertoo vuonna 1905 Kiuruvedellä syntyneestä Eino Hyvärisestä, joka värvättiin vakoilutoimintaan Petroskoissa 1940, majaili Joensuussa hotelli Jokelassa ja vietti varsin villiä elämää naisseikkailuineen.

”Kävi Kuopiossa ja Pieksämäellä mutta ei yrittänytkään suorittaa saamaansa tehtävää vaan juopotellen vietti aikaansa hotelleissa”, on kirjattu Hyvärisen pidätysasiakirjaan.

Eino Hyvärinen vietti aikaansa Joensuussa ja majaili hotelli Jokelassa. Lähde: Kansallisarkisto

Aineiston keruu on vaikeaa ja aikaa vievää työtä

Tutkimusaineisto on kertynyt hiljalleen vuosien myötä. Ensimmäiset aineistot Kosonen sai vuonna 1984.

Aineistojen löytäminen ei ole ollut helppoa, sillä iso osa Valvontaosaston aineistosta hävitettiin 1944.

– Monet aineistot ovat yksityisaineistoja, joihin olen päässyt käsiksi, kun olen ollut liikkeellä ajoissa ja oikeaan aikaan.

Nyt on käynnissä kirjoitusvaihe. Työn edetessä tulee aina uusia kysymyksiä ja lisätietoa, jotka vaativat uusien haastattelujen ja arkistotutkimusten tekemistä Suomessa, Virossa ja Ruotsissa. Tutkimustyön sovittaminen päivätyön oheen ei ole ihan yksinkertaista. Kosonen työskentelee Joensuun lyseon lukiossa opettajana. Kun päivät kuluvat opettaen ja kokeita tarkistaen, jää tutkimustyölle usein aikaa vain yön tunteina.

Hän kiittää Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiötä apurahasta, joka on ensiarvoisen tärkeä tuki tutkimuksen tekemiseen.

– Apuraha on edellytys sille, että pitkäaikaista tutkimusta on mahdollista tehdä.

Matti Kosonen

• Lehtori, FL
• Työskentelee opettajana Joensuun lyseon lukiossa
• Työskennellyt myös tuotantopäällikkönä sähköteollisuudessa sekä tutkijana ja opettajana Joensuun yliopistossa (nyk. Itä-Suomen yliopisto)

Teoksia:

• Matti Kosonen ja Juha Pohjonen: Isänmaan portinvartijat – Suomen rajojen vartiointi 1918–1994. Otava 1994.
• Matti Kosonen: Raja railona aukeaa – Tiedustelua Neuvosto-Karjalassa vuosina 1920–1939. Ilias 2001.
• Matti Kosonen: Talvisodan tiedustelijat – Päämajan tiedusteluosaston Sortavalan alatoimisto talvisodassa. Atena 2004.
• Eero Elfvengren, Matti Kosonen, Einar Laidinen: Vihollisen selustassa – Päämajan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1939-1944. Otava 2010.
• Matti Kosonen: Opetusneuvos Juhani Soila – Aktiivinen kasvattaja ja kehittäjä. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj/PunaMusta 2013.
• Matti Kosonen ja Lyseon lukion vuoden 2013 ylioppilasluokka 3e: Lyseon sykkeessä – 1e–3-luokan lukiovuodet 2010–2013 Joensuun lyseon lukiossa. Matti Kosonen ja kevään 2013 Lyseon lukion ylioppilasluokka 3e. Oriveden kirjapaino 2013.
• Matti Kosonen ja Heidi Ruotsalainen: Agenttikoulun naiset – Lottana vakoilijoiden ja kaksoisagenttien keskellä. Tammi 2015.
• Matti Kosonen ja Pekka Tuomikoski: Suomen marssiopas Itä-Karjalaan 1938. Tammi 2016.