Melkisen teokset ovat värikkäitä ja monia tasoja sisältäviä kokonaisuuksia.
Kuvataiteilija Laura Melkinen on aina ollut kiinnostunut visuaalisuudesta ja luonnosta. Lapsesta saakka hän on tykännyt piirtää ja maalata, mutta taiteilijan ammatista hän ei tuolloin vielä haaveillut. Taiteilijan työn hän löysi myöhemmin aikuisiällä.
Ideat Melkisen teoksiin kumpuavat hänen omista kokemuksistaan.
-Ideat teoksiini tulevat arjen pienistä asioista, joita kokemuksellisesti elän. Olen erittäin kiinnostunut luonnosta ja kaikesta sen visuaalisuudesta. Olen utelias ihminen, hieman sellainen tutkijaluonne. Kuvataiteilijakin on eräänlainen tutkija. Tutkimme visuaalista maailmaa tuoden arkisiin asioihin uutta näkövinkkeliä, kuvataiteilija Melkinen kertoo.
Melkisen työhön kuuluu paljon muutakin kuin itse taiteen tekemistä.
-Työni on todella monipuolista ja jokainen päivä on erilainen. Taiteen lisäksi teen mm. paljon toimistotöitä, etsin materiaaleja ja opetan. Aamuisin teen enemmän rutiinihommia, ja illasta keskityn enemmän taiteeseen.
Maalausinstallaatioissa katsoja pääsee osaksi taiteilijan maailmaa
Melkisen taiteen tekeminen on muuttunut paljon vuosien aikana. Hän kertoo siihen tulleen enemmän suunnitelmallisuutta. Hän tekee nykyisin enemmän luonnoksia ja pienoismalleja syventyen entistä enemmän kokonaisuuksiin. Viime vuosina hän on keskittynyt enemmän myös maalaamiseen.
-Tiedostan nykyisin sen, että teen oikeastaan maalausinstallaatioita yksittäisten maalausten sijaan. Haluan luoda katsojille sellaisen elämyksen, että tilaan tullessaan tämä pääsee hyppäämään osaksi taiteilijan maailmaa. Haluan, että taidekokemus on kokonaisvaltainen teosten muodostama maailma, Melkinen sanoo.
Luovuuttaan hän kehittää mm. uteliaisuudella, tutkimisella ja kouluttautumisella.
-Seuraan monia muita taidemuotoja, jotka toimivat usein minulle inspiraation lähteenä luonnon lisäksi. Viime aikoina olen ymmärtänyt myös palautumisen merkityksen. Aivojen on hyvä antaa välillä rauhoittua, sillä taiteilijuus on kiinni kokonaisvaltaisesti persoonassa eli periaatteessa, en aloita tai lopeta töitä tiettyyn aikaan, vaan elän kuvataiteilijuutta koko ajan.
Elämässä tulee nauttia kauneudesta
Melkisen työt ovat värikkäitä ja rohkeasti tilaa ottavia.
-Työni kuvaavat maailmaani. Kiinnitän erityisesti huomiota töitteni väreihin, valo- ja varjoalueisiin, pintoihin sekä niiden ”tuntuihin”, Melkinen kertoo.
Yhdistävänä tekijänä Melkisen töissä on luonto. Viime vuosina hän on tehnyt paljon ruusuja ja muita kukkia.
-Olen intohimoinen pensasruusuharrastaja, joten olen syventynyt myös taiteessani monenlaisiin ruusuihin ja niiden symboliikkaan sekä estetiikkaan. Haluan seurata ruusujen eri elinvaiheet ja elää niiden mukana. Se auttaa minua tuntemaan taiteeni kohteen entistä paremmin ja tuomaan siihen syvempiä tasoja, Melkinen sanoo ja jatkaa:
-Katsoja määrittää lopulta sen, mistä teokseni hänelle kertovat. Se vetää nöyräksi, kun kuulee, mitä ihmiset ovat saaneet omista töistäni irti, ja miten ne ovat koskettaneet heitä. Itselleni teokset kertovat tunteista ja ihmisenä olemisesta.
-Ruusu on ikiaikainen symboli monille asioille, ja sillä on useita merkityksiä. Ruusujen elinkaari on myös lyhyt. Samalla tavalla menee meidän ihmistenkin elämänkierto. Me kaikki kuolemme joskus, mutta nautitaan tästä kauneudesta nyt, kun vielä elämme. Samalla teokseni osoittavat ihmisten lopullisen tasavertaisuuden, sillä viime kädessä, olemme kaikki samalla viivalla.
Laura Melkinen on Liperistä lähtöisin oleva kuvataiteilija, joka asuu Kontiolahdella ja työskentelee nykyisin Joensuussa.
Apuraha on osoitus arvostuksesta taidetta kohtaan
Vuoden vaihteessa Melkisen töitä voi nähdä taidenäyttelyssä Imatralla, ja tällä hetkellä yksi hänen töistänsä on esillä Joensuun kaupunginteatterin lämpiössä.
-Teoksiani löytyy myös nettisivuiltani ja sosiaalisen median kanavistani. Lisäksi Joensuun Taiteilijaseuralla on Suomen vanhin taidelainaamo, jonka verkkokaupasta töitäni voi katsoa ja hankkia itselleen.
Tulevaisuudessa Melkinen haluaisi tehdä suuren museonäyttelyn, jossa hän voisi hyödyntää useita eri huoneita.
-Haaveenani olisi tehdä todella paljon erivärisiä ruusuja suureen tilaan, jonne katsoja voisi tulla ikään kuin värikkääseen ruusukylpyyn. Tällaiseen tilaan olisi upea yhdistää muita taiteenmuotoja ja tuoda mukaan äänimaisemaa sekä mahdollisesti myös tuoksuja.
Melkisen mukaan Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön apurahalla on hänelle suuri merkitys niin taloudellisesti kuin henkisestikin.
-Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön apuraha on upea osoitus arvostuksesta taidettani kohtaan. Apuraha mahdollistaa syventymisen omaan taiteeseensa ja suurempien kokonaisuuksien tekemiseen.
-Hienoa on myös se, että tuetaan pitkäjänteistä taiteen tekemisestä, sillä luovuus on usein hidasta ja vaatii aikansa. Tiede ja taide ovat molemmat samassa veneessä, katsomme asioita vaan hieman eri vinkkelistä. On upeaa, että niitä molempia tuetaan, Melkinen hymyilee.
Melkisen uutta kuolemaa käsittelevää teosta voi ihastella Joensuun kaupunginteatterilla.
Taide ja kulttuuri ovat elämän suola
Kuvataiteilijana olo on Melkisen mukaan samaan aikaan maailman paras ja huonoin ammatti.
-Kyllä tämä on samanlaista työtä kuin monet muutkin työt. Välillä tunnen itseni yrittäjäksi. Parasta taiteilijana olossa on vapaus toteuttaa itseään ja visioitaan. Yhteiskunnan rakenteet eivät kuitenkaan valitettavasti aina tue tämän kaltaista toimintaa. Taiteilijoille tulisi maksaa samalla tavalla palkkaa kuin muillekin työtä tekeville, Melkinen kertoo.
-Toisinaan sitä tuntee olevansa ikään kuin kärpäsenä katossa, kun pääsee tarkkailemaan yhteiskuntaa eri kulmista. Hienoa on myös se, että minulla on mahdollisuus tuoda tiettyjä näkökulmia esille, sekä kutsua ihmiset katsomaan ja sen kautta ajattelemaan asioita syvemmin.
Haastavinta taiteilijuudessa on Melkisen mielestä kaiken työskentelyn, ajankäytön ja talouden järjestäminen.
-Tässä työssä on kuitenkin monia epävarmuuksia. Välillä on töitä ja välillä ei. Sitä kasvaa toki myös sietämään.
-Emme olisi sivistyneitä ihmisiä ilman taidetta. Taide ja kulttuuri hoitavat pääkoppaa ja ovat elämän suola. Jokaiselle löytyy varmasti yksi tai useampi taidemuoto, mikä kantaa elämässä hyvien ja huonojen aikojen yli, Melkinen tiivistää.