Tekoja Karjalasta
Karjalaisuus elää – myös Tikkurilan asemalla
URBAANI 2019–2021 -hanke tutkii pääkaupunkiseudun karjalaisuutta, nuoria kaupunkikarjalaisia ja itäsuomalaisten kaupunkien sähköistä omakuvaa. Tutkimusaihe on hautunut vuosia Maria Lähteenmäen mielessä, ja nyt hän odottaa innolla, millaisia tuloksia tutkimuksista saadaan.
Tekoja Karjalasta -sarjassa esittelemme tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan vuonna 2019.
Helsinkiläinen Maria Lähteenmäki matkustaa viikoittain junalla töihin Joensuuhun ja sitten takaisin kotiin Helsinkiin. Itä-Suomen yliopistossa historian laitoksella työskentelevä professori on junassa e-kirjojen kuuntelemisen ja työasioiden hoitamisen ohella ehtinyt tehdä havaintoja muista matkustajista. Yksi havainnoista on se, että joensuulaiset jäävät useimmiten pois Tikkurilassa – ja että heitä on paljon.
Millainen on karjalainen identiteetti heillä, jotka ovat lähteneet synnyinseudultaan ja asettuneet pääkaupunkiseudulle, alkoi Lähteenmäki pohtia.
Vuosia ajatuksen tasolla hautunut hanke toteutuu nyt, kun Lähteenmäen johtamalle tutkimuskokonaisuudelle myönnettiin apuraha Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön “3. sukupolven Karjala”-apurahaohjelmasta.
Karjalaisuus pääkaupunkiseudulla ja nuorten elämässä
Lähteenmäen mielestä on aika kääntää karjalaisuuden tutkimuksen näkökulmaa kohti nykyaikaa, tulevaisuutta, kaupunkeja ja nuoria. URBAANI 2019-2021 -hankkeeseen kuuluu kolme tutkimusta ja kolme tutkijaa.
Kuopiolainen Anssi Neuvonen tekee väitöskirjatutkimusta pääkaupunkiseudun karjalaisuudesta kulttuurisena identiteettinä ja tilana. Neuvonen tutkii, miten Etelä- ja Pohjois-Karjalasta pääkaupunkiseudulle muuttaneet määrittelevät itsensä karjalaisiksi, mitä karjalaisuus heille tarkoittaa ja miten karjalaisuus pääkaupunkiseudulla ilmenee. Tutkimusta varten haastatellaan muun muassa ihmisiä pääkaupunkiseudulla toimivista karjalaisyhdistyksistä, joita on useita kymmeniä.
Post doc -tutkija Sinikka Selinin tutkimus puolestaan keskittyy nuoriin kaupunkilaiskarjalaisiin. Miten nuoret kokevat itsensä karjalaisiksi ja miten karjalaisuus näkyy heidän toimissaan? Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. SKS:n julkaisema kysely on käynnissä kesäkuuhun saakka.
Työryhmän kolmannen tutkijan Oona Ilmolahden tutkimus keskittyy siihen, millainen on itäsuomalaisten “karjalaisiksi” miellettyjen kaupunkien sähköinen omakuva. Ilmolahti tutkii, miten karjalaisuus näkyy Joensuun, Ilomantsin, Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien verkkosivuilla.
– On hienoa, että säätiö tukee nyt myös laajempia projekteja, joissa on mukana useita tutkijoita, Lähteenmäki kiittää.
Rajapintojen tutkimus kiinnostaa
Rajaseudut kiinnostavat Lapista kotoisin olevaa Lähteenmäkeä. Hän on tutkinut muun muassa Karjalan, Lapin ja Barentsin alueen rajaseutujen yhteisöjä. Historiantutkimuksessa perinteisesti korostuvat suurmiehet ja merkittävät kansalliset tapahtumat, mutta Lähteenmäki haluaa antaa äänen rajaseudun ihmisille ja heidän kulttuurilleen.
Henkilökohtainen kiinnostus rajaseutuja kohtaan toi Lähteenmäen töihin Joensuuhun, jonne Karjala-tutkimus on keskittynyt.
Itsessään Lähteenmäki ei tunnista karjalaista identiteettiä, vaikka pisaran verran karjalaista verta suonissa virtaakin, sillä varhainen esiäiti oli Laatokan Karjalasta kotoisin.
– Raja-alueen ihmisen identiteetti minussa kyllä on, ja mielestäni Suomi on rakennettu rajoilta käsin. Minusta on kiinnostavaa tutkia rajapintoja, kuten sitä, missä kulkee esimerkiksi suomalaisuuden ja venäläisyyden tai suomalaisuuden ja norjalaisuuden ero.
Osallistu ”Karjalaisuus 2000-luvulla”-muistitietokeruuseen SKS:n verkkosivuilla.
Kuka?
Maria Lähteenmäki
- Johtaa Urbaani karjalaisuus -hanketta (URBAANI 2019–2021)
- Historian professori Itä-Suomen yliopistossa ja historian dosentti Helsingin yliopistossa
- Erikoisalana pohjoisten yhteisöjen, kuten ylikansallisen Barentsin alueen, Lapin ja Karjalan yhteiskunnallinen ja poliittinen historia
- Tutkinut myös ylirajaista Karjalan aluetta, kuten Kannaksen Terijokea ja Viipuria
- Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen sekä Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan hallituksen jäsen
FT Oona Ilmolahti
- Tutkii Urbaani karjalaisuus -hankkeessa aihetta “Karjalaisten kaupunkien sähköinen omakuva”
- Projektitutkija Itä-Suomen yliopistossa historian ja maantieteiden laitoksella
- Tutkinut viime aikoina museoiden kestävää politiikkaa
FM Anssi Neuvonen
- Tutkii Urbaani karjalaisuus -hankkeessa aihetta “Pääkaupunkiseudun karjalaisuus kulttuurisena identiteettinä ja tilana”
- Projektitutkija, väitöskirjantekijä
FT Sinikka Selin
- Tutkii Urbaani karjalaisuus -hankkeessa aihetta “Nuorten kaupunkikarjalaiset identiteetit”
- Projektitutkija
- Tutkinut aiemmin nuorten ammatinvalintoja ja tulevaisuudenodotuksia.
