Lieksan maaseudulla seisoo sympaattinen pieni kylä puutaloineen. Harva ohikulkija saattaisi arvata, että kyseiset talot on suunnitellut itse kansallisarkkitehti Alvar Aalto.

Kyseessä on Mätäsvaaran kaivoskylä, joka rakentui lähes tyhjästä vuonna 1939. Kun kaivostoiminta toisen maailmansodan jälkeen lakkasi, kylä hiljeni yhtä nopeasti kuin se oli aikanaan rakentunutkin.

Mätäsvaaran kylän liepeillä sijaitsee Metka Taide- ja Kulttuuriyhdistyksen omistama vanha kaivosmonttu, jonka tunnelmaa yhdistyksen puheenjohtaja, sellisti Ville Lodders kuvailee ainutlaatuiseksi.

– Kaivoslaguunin seinät ovat 30 metriä korkeat, pystysuorat kalliojyrkänteet, jotka luovat monttuun aivan uskomattoman hienon akustiikan. Siinä mielessä tämä paikka on aivan uniikki ja yksi hienoimmista konserttisaleista, jossa olen koskaan käynyt, hän sanoo.

Mätäsvaaran louhosteatterissa oli järjestetty konsertteja ja teatteria jo 1990-luvulta lähtien, mutta koronapandemian ja alueella suoritettujen avohakkuiden seurauksena toiminta hiipui. Nyt Metka tekee ahkeraa työtä alueen taide- ja kulttuuritoiminnan elvyttämiseksi.

Tapahtumatuotannon herättelemisen lisäksi kehittämistoimenpiteisiin lukeutuu teatterin katsomon ja näyttämön uusiminen. Vapaaehtoisvoimin rakentuvien puitteiden on tarkoitus valmistua muutaman vuoden sisällä. 

– Kehittämistoiminnassa on mukana useita eri taiteen alojen ammattilaisia. Lisäksi meillä on aktiivinen talkooyhteisö, joka koostuu muun muassa paikallisista kyläläisistä ja kesäasukkaista, Lodders kertoo.

Tapahtumat ovat palanneet Mätäsvaaraan

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö myönsi Metka Taide- ja Kulttuuriyhdistykselle tänä vuonna 5000 euron apurahan Mätäsvaaran louhosteatteritoiminnan kehittämiseen. Apurahan avulla yhdistys on järjestänyt Mätäsvaarassa erilaisia tapahtumia.

– Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apuraha on mahdollistanut sen, että olemme pystyneet elvyttämään louhosteatterin kulttuuritoimintaa. Olemme järjestäneet jo useita tapahtumia sekä louhosteatterilla että sen ympäristössä, Lodders sanoo.

Ennen toiminnan hiipumista louhosteatterilla oli järjestetty esimerkiksi Lieksan Vaskiviikon konsertteja. Tapahtumien paluu oli suorastaan näyttävä, sillä kesällä 2024 Mätäsvaarassa järjestettiin yli viikon mittainen Mätäsfest. 

Yhdistyksessä ollaan otettuja siitä, että apurahan myöntäjä on tunnistanut paikan kulttuuriarvon. Tänä syksynä yhdistykseen liittyneen Petri Vannisen mielestä Mätäsvaarassa riittää ulosmitattavaa potentiaalia.  

– Näen kaivoksen kehittämisen suurena mahdollisuutena pohjoiskarjalaiselle kulttuurille ja Lieksan kaupungille. Sen avulla saamme tänne tapahtumia ja elinvoimaa, hän toteaa.

Taidetta luonnon ehdoilla ja sen armoilla

Yksi syy sille, että Mätäsvaaran kulttuuritoiminta aikanaan lakkasi, oli louhosteatterin ympäristössä suoritetut avohakkuut. Lodders näkee kritiikkiä herättäneiden hakkuiden valoisat puolet.

– Hakkuut mahdollistavat sen, että alue on niin sanotusti tabula rasa. Voimme tehdä sinne esimerkiksi maataideteoksia, jotka ovat valmiita vasta monen kymmenen vuoden päästä, hän tuumaa.

Yhdistyksen kuvataide-ekspertti Marke Martsola kertoo, että maataide tehdään kokonaisuudessaan luonnonmateriaaleista, ja että se voi olla pientä tai suurta kunhan se toteutetaan luonnon ehdoilla.

– Maataide eroaa esimerkiksi galleriataiteesta siten, että se on luonnossa ja kokonaan luonnon armoilla – sataa vettä, tulee lunta tai vaikka hirvi kävelee läpi, Martsola naurahtaa.

Maaston muotoutumisen kanssa maltti on valttia. Kuluu vuosikymmeniä, ennen kuin alueelle istutetusta noin 1300 puusta on kasvanut kunnollinen metsä.

Alueen puut on istutettu yhteistyössä monikulttuuristen perheiden kanssa. Maria Victoria de la Cruz on Metkan lisäksi mukana myös kotouttamistyötä tekevän yhdistyksen toiminnassa ja on sitä kautta valjastanut taide- ja kulttuuritoiminnan kotoutumisen välineeksi.

–  Minulle on tärkeää, että Mätäsvaaran toiminnassa ja tässä yhdistyksessä kaikilla on tilaa tuoda omaa ääntään kuuluviin, hän kertoo.

Yhdistyksen jäsenten tarinoita kuunnellessa huomaa, että Mätäsvaara todellakin on ainutlaatuinen paikka. Upean kaivosmiljöön lisäksi kylästä löytyy reilusti osaamista ja yhdessä tekemisen iloa.